Unet Lyhytproosaa
UNIEN NÄKIJÄ HOO MOILASEN KIRJAKAAPISTA, ILMAN SITÄ HATTUA. Öljy 2020 E. Honkasalo.
On ihmisiä jotka väittävät, etteivät koskaan näe unta. He ovat sillä tavalla moderneja ja selväjärkisiä. On sitten niitäkin ihmisiä, jotka pelkäävät uniaan niin, etteivät uskalla ajatella niitä eivätkä niistä puhua.Unien maailma on kiehtova ja usein myös pelottava. Se on järjetön eikä se noudata arkielämän logiikkaa. Unessa voi kävellä vetten päällä ja kulkea seinien läpi, unessa voi astua peilin maailmaan.
Unessa voi kaunis muuttua hetkessä rumaksi ja lempeä vihamieliseksi raivopääksi.
Ovatko unien hahmot todellisia, näkijän ulkopuolisia, vai ovatko ne pelkkiä hallusina-atioita? Aikojen saatossa on dokumentoitu unia, jotka ovat enteellisiä ja osoittautuvat tosiksi muutaman arkipäivän kuluttua. Tai vaikka heti aamulla. Ruotsalainen Sweden- borg näki Tukholman palon satojen kilometrien etäisyystä ja sai tiedon tapahtumasta vasta päiviä myöhemmin. Kulkuyhteydet olivat siihen aikaan (1600-luvun lopulla) hitaita ja pitkiä, ei ollut nykyajan puhelimia eikä autoja. Minun äitini näki unessa Suomen kartan, jonka raja oli vedetty väärin. Se lohkaisi Viipurin ja koko Suomen puoleisen Karjalan rajan taakse. Tämän unen hän koki ennen sotia, 1930- luvulla. Itse olen nähnyt unia, jotka ovat toteutuneet sellaisinaan joko seuraavana päivänä tai viikkoa myöhemmin.
Olen herännyt hyvin vaikuttavasta ja toden tuntuisesta unesta ja hereillä ihmetellyt sitä. Olen käynyt juomassa vettä kun suuta niin kuivaa, käynyt vessassa asioimassa tärkeitten yötehtävien parissa ja sitten, kun olen palannut takaisin vuoteeseen niin olen nähnyt jatkoa siiheh uneen josta heräsin. Minun uneni ovat yleensä lyhytfilmejä, niissä on monesti hyvin voimakkaita värejä. Niiden ihmiset ovat eläviä, mutta usein myös ai-koja sitten kuolleita. Hyvin todellisia, ääntä ja ilmettä, koko olemusta myöten.
Mistä tuo kaikki pursuaa aivoihin? Tulevatko ne jostain ulkopuolisesta lähteestä, vai onko se lähde minun omassa mielessäni. Mikä tunnetun fysiikan laki sopii ennalta näkemiseen ja siihen, että sodassa kaatunut mies palaa yllättäen kotiin juuri kuolinhet-kellään ja katoaa saman tien? Tietysti se selitetään niin, että jatkuva pelko saa näkemään olemattomia,vaan miten selitys istuu täsmälliseen ajankohtaan? Juuri siihen hetkeen, jolloin luoti lävistää hänensydämensä.
Paljon tähän maailmankaikkeuteen mahtuu selittämätöntä. Eivät katoa olemattomiin ilmiöt, joista ei haluta puhua, koska niitä ei ymmärretä. Jänis työntää päänä pensaa-seen kun pelkää, mutta ihminen pällistelee ympärilleen ja vaikenee. Minkä sille sitten teet, kun järki ei hyvksy kaikkea mitä mieli ja arkitodellisuus meille tarjoaa.
Voivatko unet kertoa jostakin muusta kuin näkijästään? Voidaanko unien avulla olla yhteydessä näkijän ulkopuoliseen ulottuvuuteen, kollektiiviseen tietoisuuteen? Unessa liikutaan rationaliteetin ulkopuolella. Aistitaanko niissa, tai näyttäytyykö niissä jotain tietoisuuden ulkopuolelta? Onko unien näkeminen vain subjektiivista?
Kysymyksiä, joihin saa vastauksen vain unessa. (2025)
Viite: (Serafim Seppälä. Antiikista Bysanttiin. Unien maailma, Gaudeamus 2021, s. 268)
Asia: Enneunet. Swedenborg. .