Kuva: Kaksi kansaa
Italialainen tutkimusmatkailija Acerbi uteli suomalaiselta Porthanilta keitä te suomalaiset oikein olette. Hän sai kuulla, että suomen kieltä pidetään lapin murteena. Sillä on paljon sukukieliä venäjällä, ja hämmästyttävää on, että myös unkari kuuluu niihin. Porthanin mukaan pohjoiseen suuntautui kaksi tataarilaisten heimojen vaellusta. Ensimmäiseen vaellukseen kuuluivat saame-laiset, toiseen suomalaiset. Itämeren suomalaisei heimot hallitsivat läntistä ja eteläistä venäjää Kaspianmerelle asti, mutta joutuivat väistymään mongolien tieltä pohjoiseen.
Historian professori Kyösti Julku esitti ajatuksen jääkauden aikaisista refugiumeista,paikoista johin ihmiset kerääntyivät turvaan ankaralta ilmastolta. Mustanmeren seudulla oli itäisin refugium, josta ihmiset lähtivät vaeltamaan jokivarsia pitkin länteen ja pohjoiseen. Siihen aikaan Suomen ja Skandina-vian välissä oli Ancylus-järvi. Nyky-Suomesta vain itäisimmät osat olivat paljastuneet veden alta. Luoteeseen saapuvat ihmiset asettuivat Laatokan ja Äänisjärjen seuduille. Nykyisen käsityksen mukaan saamelaiset saapuivat idästä Jäämeren rannikon eteläpuolisia reittejä pitkin ja he asuttivat pohjoisia rannikkoalueita, suomea ja pohjois-Skandinaviaa Etelä-Suomen korkeudelle asti. Täällä Suomessa, Karjalassa ja pohjois-Ruotsissa oli historialliselle ajalle, aina 1800-luvulle asti itämerensuomalainen väestö. Se eli rinnan saamelaisten kanssa, jotka olivat aikaisemmin omaksuneet heiltä myös suomalaisen kanta-kielen. Että suomenkielinen väestö oli tässä tapauksessa antava osapuoli, johtui varmaankin väestötiheydestä ja elintavoista. On vaikea ymmärtää, miksi saamelaiset nimetään alkuperäiskansaksi, vaikka he näillä seuduilla omaksuivat paikallisen väestön kielen. Ehkä viisaammat tietävät. Minulle nuo Acerbin tietoihin pohjautuvat käsitykset selventävät sitä sitkeää tietoa, että suomalai-set ova t mongolien sukua. Nykypäivän tutkimus osoittaa selvästi, että ugrikie-liä puhuvat olivat eurooppalaisia siinä kuin indokielisetkin.
Ei mongolienkaan verenperimässä mitään vikaa tai hävettävää olisi, kielteinen asenne vaan on rotukiihkoilijoiden typeryyttä. Kuka on alkuperäisväestöä, kuka muualta tullut on kimurantti kysymys. Vasta historiallisella ajalla yltivät valtioiden valtasuhteet pohjoisiin erämaihin. Saamelaiset ja suomalaiset metsästivät ja kalastivat samoilla mailla ja vesillä, ja molemmat kansat saivat toisiltaan myös verenperimää. Vieraat tulivat ja vetivät rajoja, pystyttivät rajakiviä piittaamatta paikallisen väestön elinkeinoista ja sukulaisuuksista.
Vieraat toivat mukanaan myös käsityksen, että maa kuuluu hallitsijalle, joka jakaa sen osia kenelle tahtoo. Metsän riista ja kalat ovat hallitsijan omaisuutta, siksi hänelle maksetaan niiden käyttöoikeudesta veroa Alkujaan maa ei ollut kenenkään omaisuutta, se kuului kaikille niin kuin ilma. Nälkä oli kuningas, joka hallitsi taloutta. Kuninkaat ja muut herrat hallitsivat miekalla pienempiä kansoja. Heidän piirtämänsä rajat ovat muuttumattomia. Ei ollut Suomi -nimistä valtiota.
No, eipä ollut Venäjää eikä Ruotsiakaan tarkkaan ottaen. Oli vain niiden aihiot, jotka itivät rajariitoja ja joiden keskellä alkuperäisten asukkaiden oli elettävä. Valloittajat tulivat muualta. Saamelaiset ja suomalaiset ovat kuin Amerikan intiaanit, molemmat tarpeeksi alkuperäisiä tulokkaiden rinnalla.
Nulli secundus, ei toista vertaista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti