IKÄKYSYMYS


Elämä on lyhyt. Silti moni tarvitsee 
siitä selvitäkseen ajanvietettä.

Kun täytin 80 vuotta, aloin kokea kirjallista myrsky- ja kiihkokautta. Sturm und Drang. Nyt se on hiljalleen seestymässä varhaisromantiikaksi ja epäilen pahoin,
että tulen vielä kokemaan myös ajan, jolloin romantiikka puhkeaa ummustaan täyteen kukkeuteensa. Olen sitä silmällä pitäen ostanut jo uudet kalsaritkin, entiset kun
olivat sitä pitkälahvista mallia jossa pultun päissä oli kanttinauhat sitomista varten.
Ikävää, että ihastuttava rouvani suhtautuu vääjäämättömään kehitykseen epäluuloisesti. Hän on alkanut tarkkailla minua sillä silmällä. Sanon näin, koska en nuoruudesta enää muista tarkoin mikä se silmä on. Tarkkailun seurauksena en enää pääse yksin lenkkeilemään, vaikka kevät niin kutsuvasti kiehtoo mieltä. Päässä pyörii vain tämä Liebestraum, vaikka olenkin tilapäisesti unohtanut onko se Merikannon vai
Melartinin säveltämä. Tämä rakkauden trauma.Toinen kiehtova sävel on se Mariage d´amour, jonka soitin teini-ikäisille rokkareille ihan vain saadakseni nauttia hetken rauhasta. He kaikkosivat nopeasti paikalta, koska heillä on taipumusta välttää kaikkea sellaista, mikä kuulostaa musiikilta. Suosittelin heille myös lukemista. Sanoin että  Kuolleet sielut, suomennettu painos vuodelta 1882, on mitä parhainta kielenhuoltoa räppäreille, sometekstareille ja puhevikaisille. Ja vielä haluan suositella sitä myös vieraskielisten filmien käännöstekstien nikkareille, jotka alituiseen hokevat että kolme autoa ovat, ja että putkassa ei ollut montaa miestä.

Dementiasta minulla ei ole minkäänlaista vaivaa, kunhan vaan ajan kuluksi kirjoitte-
len. Se pitää mielen virkeänä ja tylsät vieraat kaukana, sellaiset jotka osaavat puhua
vain golfista tai sorsanmetsästyksestä. Tutkimuksissa on todettu, että henkiset harrastukset lisäävät myös ikää. Siksi olenkin nykyään keskittynyt iltaisin kirjoittele-maan rakkauskirjeitä  fiktiivisille fröökynöille, jotka minulle sitten unessa hymyilevät ja räpyttelevät silmiään.