keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

 


Arvojen tasaus


  Jos työnnät pääsi pilttuuseen, 

                                            tulee isäntä ja kytkee sinut liekaan kiinni.


Kivijalkaliikkeet ovat kadonneet metsiin ja entisille pelloille, joille rakennetaan hehtaarihalleja. Kun sellaisen ovesta astut, saat kävellä satoja metrejä pitkin tylsiä käytäviä. Tavarat on piiloteltu lasivitriinien taakse,  osa niin ylös, että  että heikko-näköisen on turha tähyilla ilman kiikaria. Osa tavaroista on niin alhaalla, että vanhusten ja vaivaisten on pakko mennä kontalleen likaiselle lattialle ja kumartaa voittoa tavoittelevaa liikkeen-johtoa, joka saattaa hyvässä lykyssä majailla vaikka Helsingissä. Sieltähän nämä kaikki ihmisiä eli asiak-kaita ilahduttavat uudistukset ovat kotoisin. 

Välimatka hintalappuihin ja tiedotteisiin ei ole ainoa ongelma. Tekstit on kirjoitettu niin pienellä, että luuppi sen lukemiseen tarvitaan. Osa niistä vielä englanniksi, jota joka mummo suomenmaassa hal-litsee. Neuvoa ja apua on turha anoa henkilökun-nalta. Moni juoksee asiakkaan lähestyessä äkkiä piiloon. Eikä hän välttämättä osaisi edes neuvoa tai auttaakaan, koska ei tiedä mikä ero on pellavalla ja puuvillalla. Sana aivina saa hänet räpyttelemään hämmästyksestä silmiään. Se pitäisi ilmaista englanniksi. Monet näistä oppineista asiakaspal-velijoista ovat epätietoisia siitä, milloin sota päättyi tai missä on Tammisaari. Pohjanlahdellako on, vai Sudeetisuomessa, eli rajan takaisessa ns. Vanhassa Suomessa, joka on uusimpien sikäläisten tutkimus-ten mukaan ikivanhaa äiti-Venäjää. Yleissivistys Suomessa on heikoissa kantimissa. 

Tänä aamuna minua kiukuttaa kaikki. Miksi kengännauhat tehdään  pitkiksi niin, että niihin kompastuu? Miksi housujen lahvit ovat  kireitä pillejä, joissa verenkierto häiriintyy. Mikä on tuo muoti, jonka mukaan miesten pitää ajaa hiuksensa partakoneella ja naisten liisteröidä hiukset tiukasti pään pintaan?

Ja sitten vielä sekin, että jos ei kaljua miehellä, niin ainakin takatu-kassa takkuinen poninhäntä ja korvakilluttimet, jotka oikeastaan kuuluisivat naisille.

En ymmärrä, mutta kyllä kiukuttaa. Eilen astuin viattomana julkisella paikalla vessan ovesta sisään. Sen päälle oli selvästi merkitty iso M-  tai N kirjain. Vaikea sanoa, kun ei näe kovin hyvin. Jälkeenpäin mietin mitä tuo ämmä oven päällä seisoo, ellei miestä tarkoita. No, joku kertoi, että se tarkoittaa ”muut”, mikä sitten ylittää minun ymmärryskykyni. Myös hän valisti minua niin, että sekä N että M ovat nykyisin hyvin tulkinnanvaraisia. Niiden kanssa on oltava varovainen, ettei aleta syyttää kyrillisten kirjaimien suosimisesta. 

Astuin erään tuollaisen muukalaisen kanssa vessasta ulos, ja tunsin kauluksessa tiukan otteen. Se oli turvamies, joka syytti minua häiritsevästä käytöksestä julkisessa weeseessä. Enkä minä siellä ehtinyt muuta kuin vähän vettä heittää erään lyylin kanssa kilpaa. Hän oli päihdetyöntekijä soiaalialan pörssiyrityksessä. Meitä yhdisti sama korkea opillinen taso, olimme molemmat lisensiaatteja. Hän keräilytalous-, minä disinformaatiotieteissä. Vaikka hän puhuikin paljon pakollisista aiheista, niin tun-tui,että sitäkin enemmän hän oli vaiti. Muusta ei saa-nut puhua kenellekään, sillä hänellä taisi olla ajatuk-sia joita hän pelkäsi. Mutta silti turvamies esitti meille paheksuntansa. 2021

  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti