MAAILMAN PARANTAMISESTA


Kääntökaulus on ensimmäinen oire
aivojen rappeutumisesta. 
(Hercule Poirot)

On tämä avarakatseisen ja aina hyvää tarkoittavan, oikeamielisen ihmisen osa vaikea. Vaikka miten sanansa asettelisi ja vaikka millaisiin perusteluihin vetoaisi, on silti ihmisiä jotka jääräpäisesti ovat
eri mieltä. Me samanhenkiset ja oikeamieliset olemme jo aikojen alusta asti käyttäneet tehokasta asenteiden muokkausta. Se on jatkuvan tajunnanvirran menetelmä. Siinä käytetään hyväksi saman
perusfaktan toistoa loputtomiin. Toisto tiivistyy useimmiten yhteen ainoaan sanaan, sellaisiin esimerkiksi kuin demokratia, globalisaatio, rauhantahto. Vaihtoehtoja on loputtomiin, mutta ne on valittava huolellisesti ja päämäärätietoisesti. Tarkoitushan on parantaa maailmaa ja ihanteena on lopulta maailma, jossa kaikki ajattelevat ja tuntevat samalla tavalla. Toistuvan tajunnanvirran ja idoktrinaation avulla loppuvat kaikki sodat maailmasta ja ihmiskunta saa ensi kerran olemassaolonsa aikana kokea rauhan auvon. Vaan työ on vielä toistaiseksi kesken. Päämäärään päästäkseen on joskus käytettävä radikaalejakin menetelmiä.
Vääränlaiset kirjat on poltettava, väärät puheet kriminalisoitava. Demokratian keskeinen ajatus on, että enemmistön mielipide näyttää oikean suunnan. Vähemmistöjen on syytä alistua enemmistön tahtoon, sillä niinhän on kuin Orwell jo vuosikymmeniä sitten tähdensi. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta enemmistön johtava eliitti on aina tasa-arvoisin.
Korvien väliin väkisin toistamalla ujutettu maailmankatsomus on aikamme edistyksen edellytys. Kun avaat radion, kuulet aina vain oikeaa, anemmistön suosimaa musiikkia. Kun etsit kirjastosta mtai kirjakaupasta laatukirjaa, sinulle suositellaan ajankohtaista dekkaria jota kaikki lukevat. Kukapa nyt kulttuurilehtiäkään lukisi, niiltä otetaan valtion tuki pois. Ostakoon se snobi 1-2 prosentin eliitti kirjat ja musiikit omalla kustannuksellaan. Kirjaston hyllytila on rajoitettu, turha sinne on klassikoita koota kun varastokirjastosta saa tylsän teoksen jo muutamassa viikossa ja edulliseen posti-hintaan.
Historian saatossa ongelmalliseksi käynyt kysymys sukupuolesta on nyt ratkaistu kirjailja Armas J. Pullan jo 1940-luvun taitteessa esittämällä idealla. Epätietoisten kannattaa lukea hänen romaaninsa Kolmannen sukupuolen saari.
Useat asiat minua nykyään kuohuttavat, mutta elämä on muuten joutuisaa, jopa hauskaakin. Olen toki  joskus eri mieltä itseni kanssa, mutta yleisesti ottaen tulen hänen kanssaan toimeen kohtalaisen hyvin. Mitä tajunnanvirtaan tulee, sen voi torjua avioelämästä tutuksi käyneellä ja koetulla menetelmällä. Tulpat vaan korviin tai Beethovenin 5, se Kohtalonsinfonia niin suurelle äänelle
että naapuritkin havahtuvat.