sunnuntai 14. joulukuuta 2025


 

KUOPPA              Lyhytproosaa

                                                        Kuva: Tämä uni 1998 T.Yli-Rajala

Elokuun aurinko kllotti taivaalla. Rantahiekassa näin pienen kuopan, jonka petollista seinämää muurahainen pyrki epätoivoisesti kiipeämään. Se pakeni muurahaisleijonaa joka väijyi kuopan pohjalla. Näky oli varoittava esimerkki tosi elämässtä, se ei ollut allegoria vaan totuus. Jokin meitä aina odottaa, jokin sellainen johon ei haluta tutustua. Se jokin kiertää ja väijyy meitä, sillä on pahan tahdon hampaat. Se ilmestyy arvaamatta esiin tilanteessa, jossa sitä vähiten osaisi odottaa. Sillä voi olla useita nimiä, yksi niistä on työttömyys. sairauskohtaus tai  avioero. Se voi olla myös toivottomuus, kyllästyminen ja masennus.

Voi olla, että nyt onkin myöhäkesä 1948. Minä ehkä nukun.

Kaikki tämä tapahtuu jäsenissä, joiden oikomiseen käytän hetken. Kuvittelen, ettei ajalla ole merkitystä. Autio Perämeren ranta, kumpuileva hieta-aavikko. Mennyt kesä, jonka jälkeen pääskyt palaavat lentääkseen sinne tänne, ja Goethen ratsun hirnunta on nyt mieltä vailla, koska en ole sitä koskaan nähnyt. Salvador katsoo minua pilkallisesti, teekannu lojuu yksin ikkunalaudalla, ja äidin petyynit. Kukapa uskoisi kesään heti ensi silmäyksellä, vaikka näen että nainen tanssii kukkia sirotellen hieta-aavikolla. Sormien lomitse soljuvat vihreät kuukivet, unohdetut hetket. Naisellaa on piikät hiukset ja Botticellin hengitys poskella, unohdetut hetket. Näen kuinka soittajan  sormet tanssivat cembalon hampailla.Tuolla naisella on pitkät hiukset koska ne peittävät soittimen koskettimet minun silmiltäni.

Ehkä on sittenkin parempi avata silmät ja nähdä seinäkello. Nythän on melkein joulu

Enpä tiennyt mikä minua nyt yöllä riepoi. Olo tuntui epämukavalta, oli kuin joku näkymätön pelaaja olisi virnuillut pelipöydän takana. Se taputti ylimielisesti koronakepillä kämmentään ja viittoi jatkamaan peliä. Ähäkutti, et sinä selviä tästä. Minua vaivasivat muistot edesmenneistä ystävistä. Ovatko he nyt tässä toisessa ulottuvuudessa ja jos ovat, mikä heitä estää ottamasta yhteytttä? Onko se yhteys tämä uni, johon minä sukelsin heti iltauutisten jälkeen? (2025)

Asia: Jäälinoja, Jussi            

Matkaani kuljen 

oikotietä rannalle

Kaislojen havinassa

talven odotus  (Tanka, T.Yli-Rajala)

 Kuva: Juhani Jäälinoja,  Oulujokiranta Öljy 1970     

                                                

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti