KESKIYÖN ETYDI   

Etydi opus 10 Chopin

Heräsin kovaan kolaukseen. Oli keskiyö, kello jo vähän yli kolme. Uteliaisuus ajoi minut jalkeille ja lähdin unisena laahustamaan olohuonetta kohti. Mietin, että ehkä radio oli taas auennut itsestään. Niin se oli tehnyt joskus ennenkin. Kun keskityin tarkemmin kuuntelemaan, ymmärsin että joku paineli cembalon näppäimiä. Miten tuo soittopeli oli meille tuotu, milloin ja mitä varten? Astuin olohuoneen ovelle ja näin jalkalampun himmeässä tuikkeessa istuvan edesmenneen tyttäreni kutomassa sukkaa tai mitä lie kutonutkin. Hänen silmänsä tuijottivat kiinteästi kutomusta. Cembalon ääni kuului nyt toistamiseen ja näin  myös isän, joka istui soittopelin ääressä ja hänen sormensakin näin, ne olivat valkoiset ja pitkät. Ne hipelöivät kevyesti näppäimiä, luulen että kysymys oli jostakin Chopinin etydistä.'

Tämä kaikki oudoksutti minua kovin, sillä muistaakseni isä ei eläessään osannut soittaa edes huuliharppua. Tytär kyllä kutoa osasi, hänen vaikeutensa oli vain silmäpako. Nyt hän istui, kutoi ja kuunteli cembalon väräjäviä nuotteja, jotka pörräsivät soittavan isän pään päällä kuin sääskiparvi. Isä piti pienen tauon ja mietti, jatkoi sitten taas samaa sävelkuviota uudelleen ja uudelleen. Minä aloin pohtia mihin hän pyrki tuolla esityksellään, siinä oli jotain mikä antoi vaikutelman katumuksesta. Hän ilmiselvästi muisteli, ja se muistikuva ahdisti häntä. Etydi valmisteli kuulijaa johonkin tapahtumaan menneisyydessä, se pyrki vakuuttamaan jonkin tapahtuman välttämättömyydestä.

Soittaja käänsi hitaasti päänsä niin, että sain häneen katsekontaktin. Hän oli ahdistuneen
näköinen ja kertoi kokemuksen niin matalalla äänellä, että tuskin sitä kuulin. Hän puhui sodasta.

- Minä näin kun ne hiipivät tiheästä pensaikosta soratielle ja pälyilivät ympärilleen. Äkkiä joku heistä äkkäsi minut kiven takaa ja nosti aseensa, hän kertoi.. Mutta minä ehdin ensin ja ammuin heidät kaikki viisi siihen paikkaan joka oli kuin karttaan piirretty risti.
 
Isä käänsi kalpean katseensa cembaloon ja jatkoi kesken jäänyttä säveltä. Hän oli mestaritason ampuja, voittanut monet kilpailut. Luulen että se mitä hän nyt yrittti soittaa meille kuuntelijoille, oli Chopinin etydi opus 10, mutta minä olen niin vanha että en voi olla mistään enää aivan varma.