keskiviikko 11. elokuuta 2021



Kuva: Indoktrinaatio (Akvarelli T.Y.R.  2002)


ARVOSTELIJAT


Joskus nuoruudessa minulla oli tarve kirjoitella mielipiteitä ilmestyneistä kirjoista. Sain silloin tällöin uutuuksista niin sanottuja arvostelijan kappaleita ja tunsin olevani tärkeä. Tuntui hyvältä kun joku jossakin luotti minun kykyyni arvostella ja sanoa mielipide kirjasta. Ei minulla ollut halua eikä tarvetta lyödä lyttyyn toisen ihmisen kovalla työllä ja antaumuksella aikaan saamaa tekstiä. Jos kirja ei miel-lyttänyt, jätin sen rauhaan. Jos haistoin indoktrinaation synkän varjon sen yllä mitä luin, niin vasta silloin ärhennyin. En siltikään käynyt agressiivisesti kirjailijan kimppuun, närkästyin vain ihan itsekseni.

 Indoktrinaatiota on nykyisin kaikkialla. Se on huomaamatonta ja salakavalaa. Se syyllistää ihmisiä, saa heidät epäilemään omaa maailmankatsomustaan. Se kutoo verkkoa lukijan mielen ympärille ja tukahduttaa sananvapauden. On turha puhua vapaudesta, jos  puhutusta joutuu edesvastuuseen vieraskielisen raadin eteen ja saa siltä tuomion. Tästä on hyvä esimerkki historiassa. Vieraskielinen ja vieras-mielinen virkakoneisto kohteli rahvaan vaatimuksia ja valituksia ylimielisesti. Tasa-arvo oli vaarallinen käsite, joka uhkasi yhteiskunnan rakenteita. Nykymaa-ilmassa on samoja piirteitä.

Vieraskielisyys on nykyään kielteisen perusteena väärä ja epäoikeudenmukainen. Se ei ole välttämättä uhka, jos asenteet ovat terveitä eikä vieras kieli ole luonteel-taan imperialistinen. Vierasmielisyys on vaarallinen, se on kuin syvälle ja laajalle leviävä syöpä joka tuhoaa ehjän kansakunnan. Pidän hegeliläisestä näkemyksestä kiinni kynsin hampain, kansan tunnus löytyy sen omasta historiasta, yhtenäisestä kulttuuriperinnöstä ja kielestä. Nykyään suositaan ajatusta kansainvälisyydestä, jonka nimissä omaleimaiset väestön osat pyritään sotkemaan ja sekoittamaan niin tehokkaasti, että käsitys kansasta katoaa ja tilalle tulee uskollinen kuluttajalauma joka palvoo vain rahaa ja tavaroita. 

Eipä noita kritiikkejä tämän päivän lehdissä juurikaan nähdä. On kyllä puo-len aukeaman laajuisia esittelyjä kirjasta ja kirjailijasta. Tekisi mieli epäillä valintaperusteita, mutta eihän sitä uskalla mennä tekemään. Jokin vainohar-hainen demoni syöttää päähän epäilyä, että kaikki kirjallisuuden parissa vaikut-tavat asiantuntijat muodostavat suljetun piirin jonka ulkopuolisia vieroksutaan. Sieltä tulevat vaikutteet ja kirjoitukset vaietaan, niitä ei ole. Ehkäpä tilanne on sama kuin kreikkalaisilla kirkkoisillä. He pohtivat Jumalan olemusta ja päättelivät viisaasti, että hän joko on ja on tai ei ja ei. Tuon kysymyksen rinnalla on kirjal-lisuuden määrittely mitätön, mutta ratkaisu on sama. Sitä joko on on tai ei ei. Näin siis, olipa arvostelu lyhyt tai koko aukeaman laajuinen.  (2021)

Sananvapaus. Kritiikki. Indoktrinaatio. Hegel. Tasa-arvo.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti