C ´EST LA VIE

Lyhytproosaa

Syyshalavia, Akvarelli T.Y-R. 1985.

 Eetåisyyden vaikutelmaan tarvitaan vasen ja oikea silmä.

Jos suljet vain toisen silmän, näet totuuden.

                                                                                                                                      

Mustassukkaisuus on sairasta,sanotaan, Ei se niin ole, minä olen sitä mieltä että mustasukkaisuus ja siitä kumpuava viha kuulu-vat rakkauteen. Ei ole rakkautta ilman mutasukkaisuutta ja suuttumusta, viha. Ilman niitä tuntemuksia kaksi ihmistä elää vain yhdessä ilman tunteita. Usein se johtaa eroon, avio-- tai parisuhde-eroon. Perimmäisin syy on loukattu itsetunto ja itsekkyys.

Ihmisten suhteita hallitsee kaksi voimakasta viettiä. ihastus     aineellisen olemukseen, ulkonäköön ja käyttäytymiseen. Viimeksi mainittu voi kiehtoa selittämättömällä tavalla. Tunne on niin voimaas, että itsekritiikki pettää.

Toinen hallitseva tekijä on henkinen yhteys. Kaksi ihmistä tuntee olevansa samalla aaltopituudella. Tämä tila ei kaipaa selittelyä, niin vain on. He sanovat sitä rakkaudeksi.

Tuttava kertoi omista kokemuksistaan. Jossakinn juhlassa hän sattui yllättämään vaimonsa ja vieran miehen puuhastele massa kamarin nurkassa. He olivat kyläilemässä, ja olivat vähän juovuksissa. Muut olivat piipahtaneet ulos katsomaan kadulla sattunuttaa kolaria. Tuttava aikoi käydä käsiksi tuohon vieraa-seen mieheen, antaa sille ihan turpiin.

Hän katsoi paria joka kaulaili kiihkeästi ja tietämättömänä hänestä, mustasukkaisesta aviomiehestä. Raivostuttavinta oli nähdä ja kuulla, miten vaimo nautti siitä, että oli innokkaan halailun kohde. Tuttava kerttoi, että hän vain seisoi tuijot-tamassa tuota uskomatonta näyä.

Hänen piinansa päättyi siihen, että muut vieraat ja talon emäntä rulivat hälisten takaisin sisään ja asettuivat paikoilleen kahvi-pöydäm ääreen. Olisitte tulleet katsomaan, mitä te täällä kyh-jäätte, joku sanoi. Auto oli aivan rutussa ja joku vietiin sieltä sairaalaan.

Minä katsoin vaimoa silmiin ja hän käänsi katseensa muu-alle, tuttava kertoi. Hänen satunnainen rakastajansa siemaili juomasekoitusta jonka illan isäntä hänelle tarjoili. Ja minä päätin jättää sen turpiin antamisen toiseen kertaan, hän jatkoi.

Se oli oikea ratkaisu, minä sanoin. Tapahtunutta ei saa millääm katoamaan , eikä sillä ole merkityst. Se on totta ja sitä on vaikea hyväksyä.

C´est la vie, minä sanoin viisaasti tuttavalleni.

Omituisinta oli, että se näky on kiihottanut minua ja kiihottaa vieläkin, tuttava jatkoi. Se on ristiriitainen tunne. Hulluinta on, kun toivon ettei se jää ainoaksi keraksi. Nautin salaa myös siitä, että vaimo huomaa kelpaaavansa muillekin kuin minulle.

 Mutta häm ei enää katso minua silmiin, ja vaikeaa se minullekin on.