Moraali Lyhytproosaa
Rahvas käy kusella, herrat heittävät vettä. Mo-raalin vartijat keksivät kiertoilmaisuja, koska eivät halua puhua rahvaan kieltä. Sukuelimistä on erilaisia ilmaisuja paljon, mutta niitä ei voi käyttää, ja Ihan oikein! Ne ovat moraalin var-tijoidekin mielestä syntiä.
Minun mielestäni syntiä ei ole sana, vaan se mi-ten tiedetään tuon sanan vaikutus ihmisiin ja sil-ti sitä käytetään. Sana luo"syntisiä" ja rumia mielikuvia, se johdattelee kuulijannsa väärille urille. Niin typerää on liikaa laverrella, on paras vaieta ja haukotella, opetti meitä Wilhelm Busch.
Hannu Salama joutui oikeuteen Jumalan pilkas-ta kun kuvasi ihmisten tekopyhyyttä.Kuka voi väittää, että kaikkivaltias Jumala on niin avuton, että tarvitsee hurskaat asianajajat ja tuomarin puolustamaan itseään? Pahin pilkkaaja on tuo-mari. Hänen itsensä tulisi olla pilkan kohde.
Tuli syntinen mies ja puhalsi pölyn kuvalta
kaikkien vuosien jälkeen ikoni näki tänään valon
Ilta laski huurut puihin, vedet pysähtyivät
Kellot soivat
Ja tuhannet synnittömät,
piirsivät sädekehää kuvan pään päälle
On minulla ollut hauskaa elämän varrella. Olen nähnyt ja kuullut, myös itse kokenut. Epikuros oli oikeassa:
Nautinto ei ole syntiä, vaan sen kieltäminen on. Kaikessa on hyvä muistaa kohtuuden vaaka, sen lukema ei saa vaipua miinukselle. Hymy ja nau-ru kuuluvat elämään.
Niin myös myös kahden ihmisen rakkaus.. Se on henkilökohtainen tunne, jonka vain nuo kaksi tuntevat. Nautinto on mauste, joka ryydittää elämän keitosta. Siitä voi puhua vapaasti ja siitä saa kirjoittaa selvällä kielellä ilman häveliäitä ja tekopyhiä kiertoilmaisuja.
Epikuros sanoi: Mikään ei riitä hänelle, jolle riittävä on liian vähän.
Harmaus edeltää valon syntyä, tasainen hämärä
niin kuin muisto, tai pelon varjo. Syksy tuoksuu
lunta ja männyn pihkaa, hiljaisuutta.
Pilvi silmissä katson omaa varjoa paperilla
mustia kirjaimia, ja muistan
Olet kulkenut tästä yksin ohi eilen
tyhjä huone ja hiljaisuus, Varpusella
oljenkorsi, maa huokaa on raskas
Askelissa keinuivat puut, avattu pilvi
Kuinka voisin enää hengittää?
Kesän varjo kulkee kattojen yli
että puu kasvaisi
Ja niin minä muistan taas.
kunnia sinulle, joka annat ajan
parantaa murheet ja menetykset.
Kunnia sinulle elämäni valoisista
hetkistä, sydämen kirkkaasta onnen tunteesta
(2026)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti