LENTÄÄKÖ  HETEKA?             

    LYHYEHKÖÄ PROOSAA                                                                                                                                                                               

Ilta piiryää lehmusten varjot              

tummat linnut rypäinä oksilla

On vaikea uskoa todeksi sitä mikä ei liiku

on vaikea liikuttaa todellisuutta , ( t.y-( 1967)

ELÄMÄ ON KUIN HÄNDELIN PASSAGALIA. MELODIA TOISTUU lOPUTTOMIIN, MUTTA SE ON HARHAA. EI ELÄMÄN SÄVEL LOPUTON OLE

. SENHÄN TIETÄÄ JOKAINEN.

Ikä painaa askelta. Näen pihakeinun, jolle aion istua hetkeksi levähtämään. Olin lukenut Italo Calvinon romaania Jos talviyönä matkamies, ja silmiä rasitti niin että niitä piti lepuutaa. Kirjaa lukiessa oli palannut mieleen Kunderan toteamus, että elämän tarkoitus on leikitellä elämällä. Luin myös, että Kunderan mieleen olivat samat kirjailijat kuin minun. Kafka, Nietsce, Garcia Marquez. Se yllätti, en ollut aiemmin tuota tiennyt enkä ajatellut.  

Etsin kritiikkiä, mutta löysin vain kehotuksen tutustua seinioreille tähdättyyn lyhytproosaan. Sekös alkoi kiukuttaa. Jaetaanko kirjallisuus nykyään ikäluokkiin? Mitä on senioreille tarkoitettu teksti? Kuka määrittelee proosan ja lyriikan alue-rajat, alle nelikymppinenkö kriitikko,  joka tietää ja tuntee kaiken. Minulla on kyyninen käsitys, jonka mukaan lukijat voi nykyään jakaa kahteen ryhmään. Niihin, jotka eivät muka jouda lukemaan, ja niihin jotka eivät osaa lukea. He vain silmäilevät ja ajattelevat samalla niitä näitä.

Mitä siis tunnen, ellen rakkautta. Jos rakkautta, niin kuinka selittyvää? (Petrarca)

Lukutaitoisia kiinnostavat elämäkerrat, ajanvieteromaanit ja palkitut, kustantajien mainostamat tylsät arkset kertomukset. Niitä sanotaan kertomakirjallisuudeksi, kaunokirjallisuutta ei ole. Jo sana "kauno" vaikuttaa arkaaiselta ja herättää vasten-mielisyyttä. Kuivaa ja puisevaa kertomaa romaanin olla pitää, ei venkoilua. Eihän kukaan järkevä ihminen voi uskoa, että heteka hirnuu ja syöksyy ikkunasta Moskovaan.

Ei sinne minunkaan mieli tee lentää, mutta hetekasta minulla on nuoruudesta hauskat muistot. (2026)