Minulla on mustavalkoinen mielikuva monista asioista. Ne ovat joko tai, mutta eivät mitään siltä väliltä. Jaan ihmiset ystäviin ja tuttaviin, heidän lisäkseen on mitään sanoma-ton porukka joka ei kuulu kumpaankaan. Heitä ei ole, en huomaa heitä.
Ystävien kanssa puhutaan ja seurustellaan. Molemmin puolin tunnetaan tapahtumat ja niistä ollaan melko lailla samaa mieltä. Ei riidellä, vaan mieluummin jäädään vaiti jos eri mieltä ollaan. Ilmaannutaan kylään sen kummem-min etukäteen valmistelematta, ja harrastetaan samoja asioita. Valmistetaan vaikka vanhasta pakastin kaapista komposti eikä syytetä toisiamme projektin epäonnistumi-sesta. Siitä, että eräänä päivänä kompostissa kihisee val-koisia toukkia ja sinivihreitä kärpäsiä kuhisee viereisen liiterin seinällä. Jokin on mennyt vikaan ja vaatii rauhal-lista tupakkia. Aika tavaran kaupittoo sanoo ystävä. Teh-dään siihen tuuletusaukot.
On tuttavia joista aikaa myöten tulee ystäviä. Näin ainakin luulotellaan. Minä ja hän. Paljon ollaan tekemisissä, tukea saadaan ja annetaan. kerrotaan vaivoista ja terveydestä, jaetaan myötätuntoa. Tehdään yhteisiä perhematkoja, haukutaan tai hyväksytään poliitikkoja. Keskinäisissä suhteissa oillaan vapaamielisiä ja suvaitsevia, vitsaillaan vähän toisten mielipiteille. Ei vedellä rajaviivoja.
Vaan kaikki tämä osoittautuukin pintapuoliseksi ja puheet ovat lopulta vain smalltalkia. Äkkiä tulee eteen äivä,jolloin ystäväksi ilmoittautunut ja hyväksytty tuttava suuttuu typerästä aiheesta. Siitä aiheesta, että huomaa minulla aivan omia ajatuksia ja tekoja. Hän ei ymmärrä, etten minä astu tarjottuun pilttuuseen, enkä anna sulkea kantta siitä lokerosta, johon hän on minut sijoit-tanut. Hän lakkaa nyt tervehtimästä ja ohi kul-kiessa kääntää päänsä katsomaan maisemia.
Minä olen loukannut ihmistä, tuttavaa, joka luuli itseään ystäväksi. Kun elämä heittelee rajusti, niin tuttavat ympä-riltä kaikkoavat kuin tuhka tuuleen. Nyt ei ole enää muuta neuvoa, kuin kääntyä katsomaan taakseen. Siellä voi näh-dä vielä ystävän, hänet joka seuraa, ei ivaa eikä lakkaa tervehtimästä. (1990)
NIETTHIÄ
Jos katsot nyt ahdingossa taaksepäin, näet vielä ystävän
Jos teet tai sanot jotain merkittävää, lakkaavat ihmiset tervehtimästä
Ikävää on todeta olevansa väärässä. Vielä ikävämpää on jos joku muu on oikeassa
Stressi valvottaa joitakin ihmisiä öisin. Mnua se nukuttaa päivisib.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti