KUNNNIAN  KUKKO 

                                        Lyhytproosaa

Kunnian kukko laulaa               

vaikk ei ole päätä eikä kaulaa. 

(Suomalainen sananlasku).      

                                                 

                Kevät, Vivaldi la primavera. Akvarelli 2024 T. Yli-Rajala

Aikoja sitten minulla oli  tuttava, joka oli niin terävä ettei voinut pitää hattua päässään vaikka oli melkein kalju.  Meillä oli usein kahdenkeskisiä debatteja, joissa käsittelim-me älykkyyttä. Totesimme, että onko sitä tahi ei, on laskennallinen ongelma. Minä olen lukenut matematiikan pitkän oppimäärän Elon laskuopin pohjalta. Hän kunnioitti tätä saavutusta niin että meni ihan sanattomaksi. Minä nimittäin hallitsen ynnä- ja vähennyslaskut sekä jopa jakokulman käytön mitä tarvitaan jakolaskuissa. Sijoitan sen usein paperille väärinpäin, koska olen osittain vasenkätinen. Mutta ei hätää, sillä lapsenlapset ovat äärimmäisen lahjakkaita ja neuvovat minua vaikeimmissa tapauk-sissa. He käyttävät myös taskulaskinta, mikä on minulle ihan hepreaa. He sanovat että minun taplettini nimi on Ipatti joka on ameriikkaa ja äännetään AIPÄT. Jo koulus-sa opettaja, joka oli matematiikan ylioppilas, sanoi minulle että äly hoi, älä jätä.

Kyllä meitä kuitenkin on siunattu terävällä älyllä. Minä esimerkiksi hieroin housun takamuksia melkein puhki ja palkkioksi sain paperin, jossa ilmoitetaan että olen oikein lisensiaatti. Se on käsittääkseni vähän ylempi tutkijan arvonimi kuin kuin tohtori. Jätin tohtorin tutkinnon väliin, koska sellaisia on nykyään yhtä paljon kuin merkonomeja ennen vanhaan. Enkä minä halunnut sotkea nousujohteisia opintojani vanhoilla päivillä menemällä johonkin typerään väitöstilaisuuteeen. Minä kun olen sen verran suora luonteinen henkilö, että vältän kaikenlaista riitaa ja kukkoilua. Olisin heti joutunut ilmiriitaan vastaväittelijän kanssa, koska en siedä vastaan hangoittelua. Sellainen vastaväittelijä on akateeminen hemmo, jolle ei ole parempaa tekemistä löytynyt kuin jonkin akateemisen riidan haastamien.

Tasan eivät käy onnen lahjat. Tuttava törmäsi lopulta, pitkän harkinnan jälkeen naiseen jolla on tavattoman vaikea luonne. Se on suorastaan haastava niin kuin nykyään kuuluu sanoa oikeaoppisesti. Tämä rouva on roteva ja vähän parrakas, minkä olen sivumennen havainnut. Hän pärryyttää ärrää kuin espanjalainen, vaikka ei tietääkseni osaa flamencoa eikä lambadaa. En halua kysyä tuttavalta, että saanko luvan, sillä en halua hakea rouvaa lambadaan.  Naisella on komppanian vääpelin ääni ja hän kun kiekaisee niin kattokruunut helisevät. Tuttavan jalkaan on nykyään lukittu jalkapanta, mikä estää häntä piipahtamassa kapakkaan harrastamaan. Keskustelum-me loppuivat meiltä molemmilta työuraan. Hän on nykyään hallintojohtajana jossakin rannikkokaupungin virassa, muistaakseni Öijassa. Rouva on nimetty hänen esinaisek-seen . Minusta vain tuntuu, että valtasuhteet ovat siinä virassa heikun heikun. Oma rouvani sen sijaan, joka on viehättävä ja sukupuolisesti hyvin suuntautunut yksilö, on myös johtavassa asemassa. Itse olen hänen rahataloutensa äänetön yhtiömies. 

Ajatuksenpäitä:

Älä hermostu. Tämä on vain totuuden toinen puoli.

Sanoilla voi ampua, ajatuksilla kahlita

Vain tylsillä ja yksivakailla ihmisillä on selkeä käsitys logiikasta. Meitä unisia hulluja se naurattaa.

Idioottien konferenssi valitsee puheenjohtajakseen idiootin.

Harmooninen intervalli on matka, joka on tehtävä voidakseen sulkea Tampereradion.

Asiasana: äänetön yhtiömies