Liian vanha            Lyhyesti proosaa

                                                                                  

                                                                                                    Tanssipari tänään                                            

Muistot nuoruudesta pulppuvat mieleen kuin lähdevesi mutalammen pohjasta. Käsittelen niitä omalla tavallani, En halua matkia enkä alistua ohjailuun. Sellainen kuuluu totalitaää.ri seen yhteiskuntaan, ei demokratiaan. Olen vuosien mittaan huomannut, että vanha hokema suku on pahin, on totta. Ei vanha mies saa tuollaisia kirjoitella, se on sopimatpnta. Että diskossa vaan bailataan. Mitä ihmisetkin ajattelevat. Luulevat että sinä vaan bailaat vaikka toinen jalka on jo melkein haudassa.

Epikurosta minä enemmän arvostan kuin tiukkapipoisia moraalin vartijoita. Elämä on liian lyhyt, että antaisin heidän pilata viimeisetkin päivät. Kun joku nätti tyttö tulee minua hakemaan ja houkuttelee bailaamaan, olen heti valmis. Pyydän että joku ottaa hetkeksi haltuunsa näkövammaisen keppini ja lähden boleroon. Annan hänen voidella vähän pferde balsamia polviini. Sitten minua jo viedään kuin paperitötteroä tuulessa. Heilautan kättä kaikille mummoillle, ii-haha-haa ja ähäkutti kaikki muut.

Minä olen vapaa humanisti enkä piittaa insinööreistä laskutikkuneen. Enkä minä piittaa tietokoneiden päivityksistäkään, käytän kotioloissa vanhaa tekstin käsittelyohjelmaa. Niin, ja mitä siihen nättiin tyttöön tulee joka niiaa minut paritanssiin, lähden mieluummin hänen kanssaan kuin vakavamielisen ja ryppyisen mummon kanssa. Hän kun haisee homeelle.

Mihin perustuu käsitys, ettei vanha saa muistella eikä ikäviödä nuoruutta. Pitäisikö alistua siihen, että joku mielestään parempi ja älyltään terävämpi, saa määrätä miten ajatellaan ja mitä puhutaan. Mitä saa kirjoittaa. Pitäisikö vain istahtaa kiikkustootiin ja keinutella, tai istua siinä kädet ristissä ja odottaa kuolemaa? Iso äitini nousi kahvipöydästä ja sanoi, että muuta minä en sitten tarvitsekaan. Ja niin hän poistui kamariin, istui keinu-tuoliin ja jäi siihen.

Minä aion ajatelal ja kirjoittaa. Blogisivulla on tähän mennessä käynyt toista sataa tuhatta seuraajaa. Eikä kukaan ole ilmoittanut minua poliisille. Muistelen nuoruutta, koska muuta minulla ei eää ole jäljellä kuin haikea muisto. Joka ei sitä ymmärrä, muuttakoon johonkin totalitääriseen maahan, jossa sensorit määräävät mitä saa ajatella ja mitä kirjoittaa.

Asiaa: Epikuros.

Mikään ei riitä hänelle, jolle riittävä on liian vähän.

Ystävyys ja vapaus ovat onnellisen elämän avain.

Paavali sanoi: parempi on naida kuin palaa halusta.