perjantai 12. kesäkuuta 2026

    





 --

MUISTAN   ILLAN



You are my heart, you are my soul                     LYHYPTOOSAA                       


                                                       Irina                              

                                                 

                                                                 
          MUISTAN ILLAN

You are my heart, you are my soul

Olimme yökerhossa, sinä ja minä. Olit ostanut sinsen irtolisäkkeen ja näytit minun silmisäni shivalta. Nostit kätesi ja näin shivan kynnet, jotka raapivat minun sieluani. Omatunto vaivasi, koska olin väärässä paikassa, mutta oikeaan aikaan. Sinä käänsit kat.seesi vasemmalle ja sitten takaisin oikralle, tanssiessa et hymyollyt. Kun nostit jalkojasi diskomusan tahdissa, teki mieli mennä mukaan. Ehkä minä olin kömpelö ja hidas ymmärtämään missä mennään, mutta nautin kaikesta huolimatta. Sinullaila oli sinivihreät silmät.

 

Aivan lyhyesti näin silmäisyn, jonka minuun heitit. S

e sai värähdyksen kulkemaan kehon läpi. Näin miten sinä pyyhkäisit ohi mennen hiukset silmiltäsi, Ja nyt näin että nauroit vapautuneesti. Vaihdoimme nyt diskosta vanhaan paritanssiin. Otin tiukan otteen ja annoin sinun painaa pääsi rintaani vasten. Kuuntelin hengitystä.

Siniset hiukset kutittivat poskea, ja voi hyvät ihmiset, että minä nautin elämästä. Se ei ollut vielä aivan ohi. Olin keski-ikäinen, kolmikymppinen. Shiva oli viisi vuotta nuorempi


Sitten tuli taas diskomusan vuoro. Shiva etäämtyi ja minä hellitin otteeni. Deep in my heart there is a fire…


Tauolla sinä tulit aivan lähelle ja kun kukaan ei ollut näkemässä, hipaisit huulillasi minun poskeani. Sit

ten taas etäännyit ja orkesteri jatkoi. I´m living. Living in my dreams, deep in my heart

Muistan vielä tämän illan. Me jatkoimme yökerhossa 

amutunneille asti, sinä et väsynyt. Minulla, keski-ikäiellä vanhuksella alkoi jo polvet pettää. Päätimmelähteä hotellin huoneeseen jossa vuode meitä odotti. Se oli kääntynyt ylös  alaisin. 

Ennen kuin vaivuin uneen, kuulin vielä korvissani I´m in my dreams. Katsoin shivan teräviä kynsiä. Ne oli maalattu sinisiksi.

Unet ja unelmat lentävät ja katoavat ikuisuuteen, mutta muistot säilyvät niin kauan kuin henki pihisee.


Missä shiva nyt on?


  • Kaunokirjallisuudessa on tarjolla vaihtoehtoja. Yksi niistä on  persoona. Voin kirjoittaa  hänestä voin kirjoittaa myös sinusta.  Vaan jos kirjoitan minä muodossa, saan kimppuuni moraalin   Vartijat ja moitteet. Mikä siis eteen, jos on liikaa mielikuvitusta ja  haluaa kirjata kuviteltuja kokemuksia. Niitä kun ei tosi elämä   ole vanhalle pierulle liikoja suonut. Siisptä kirjoitin nyt puhdsta   fiktiota ja kuvittelin tunne-elämää häkeltavaa kokemusta, josta   en ole koskaan saanut nauttia .Kaikki ei ole totta mitä kirjoitetaan. 

  • Mutta narraaminen on hauskaa, onhan kysymys tärkeilykielellä  narratiivista. Valehtelu on kivaa, uskoo ken tahtoo .Niin että  hyvät ystävät ja tuttavat, uskokaa että minä olen luonteeltani   tasainen viilipytty enkä riehaanu helposti. Edes vaikka Shiva   minua houkuttelee ja iskee riettaasti silmää.
  1.            
  2.    ASIA:  MODRN tALKING: yOU ARE MY HERT, YOU ARE MY SOUL                       (You tube)

                        As iasa::  Shiva                           

                                                             A














 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti