perjantai 30. lokakuuta 2026




JEES JA OOKOO

On ratkaistava kysymys siitä, tarvitaanko tekoälyä suorittamaan älytekoja



POHJOISTEN  URKUJEN KUMEA SOITTO

HYMNI LIUKUU SEPIASTA HIILENMUSTAAN

 On ihmisiä joiden mielestä luonto on rumaa ja sotkuista. Kevät nostaa kukkakedot ja taikoo kuolleet puut elämään. Ihmisten mielestä luonto tarvitsee viivoitinta ja vesivaa kaa, kaiken pitää olla rivissä ja järjestyksessä. He mit-taavat aikaa vertikaalisesti. He ovat tyytymättömiä siksi, että aika on heidän mielestään horisontaalinen.

Maailman parantajat kiiruhtavat paikalle ja alkavat pär-ryyttää ruohonleikkureita. He haravoivat silpun ka-soihin ja kantavat ne piiloon. Ruoho mätänee väärässä paikassa ja parturoitu maisema kuivaa paikaksi, jossa ei ruoho kasva eikä linnut laula. Sellaisten ihmisten mielestä maise-sema on nyt siisti .SItä katsellessa he kokevat hekuman,  koska ovat robotteja.

Ai kun on ihanaa, että heillä on avoin näköala moottori tielle, jossa todellinen elämä sykkii. Jossa kukkien tuoksu pet-tyy pakoaasuihin ja lintujen liverrys väistyy mootto-rien pauhuun. Siellä edistyneimmät ihmiset istuvat niska kenosa auton ohjaamossa ja silmäilevät ohi kiitävää maise maa. He varovat hirviä ja peuroja, lapsia ja kiusallisia vanhuksia, jotka nylkyttävät kiireisten tieltä hävyttömän hitaasti syrjään. Rollaattoreista puutt peruutusvauhde.

Kyllä tekee mieli puida nyrkkiä ja sadatella painokelvotto-mia sanoja oikein Ameriikan englanniksi. Jes ja okei, juu sii.

´ETE  A VEC TOI 


POHJOISIA URKUJA KUUNTELEN

YKSIN ILMAN SINUA


AJAN UNOHDUKSEEN

JA MUISTAN KESÅÅ,

MAA  HUOKAA

ETE AVEC TOI HÄN SANOI

AU REVOIR MON CHERI


ON VAIKEA USKOA KUVAA

JOKA ON KADONNUT YÖHÖN

EIKÄ PALAA KOSKAAN


MINÄ VAIN AJAN POHJOISEEN

JA  TAAS UNEEN








 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti